Kokattiin ruokaa yhdessä ystävien kanssa suurella sydämellä

Voi mikä ihana lauantaipäivä! Ystävien tapaaminen, kuulumisien päivitys ja hyvä ruoka! Koko viikon odotin sitä päivää suurella innolla. Suunnittelin pitkään ja hartaasti illan ruokalistaa. Pitkin viikkoa teimme ruokaostoksia. Onneksi REKO päiväkin sattui sopivasti torstaiksi. Ja tietysti oli erittäin hyvä syy siivota kotia tulevia vieraita varten.

Meillä on ystävien kanssa ollut tapana kokoontua vähän epäsäännöllisesti Ruokapiiriin jo yli 10 vuoden ajan. Ruokapiiri tarkoittaa että kokkaamme yhdessä kolmen ruokalajin illallisen alusta loppuun. Se joka kutsun esittää kotiinsa valitsee illalle jonkun teeman ja ostaa kaikki tarvittavat raaka-aineet. Tavoitteena on valita reseptejä jotka olisi mahdollisimman monelle ihan uusia tuttavuuksia. Vuosien varrella lähes kaikki ruokakokeilut on onnistuneet, osa on päässyt jatkoon omaan kotikeittiöön mutta toki muutamia epäonnistumisiakin on sattunut. Kuitenkin kaikki ruoka on aina syöty!

Teemaa ei paljasteta koskaan etukäteen. Korkeintaan jonkun pienen pukeutumiseen liittyvän vinkin saa antaa. Muistelen, että meillä on ollut pari kertaa väriteemat, vihreä ja keltainen. Jolloin kutsussa on pyydetty, että pukisit päälle jotain vihreää ja toisella kerralla keltaista. Se oli tosi hauskaa! Väriteema tarkoitti, että kaikki valmistettava ruoka oli vihreää ja keltaista. Vihreä ei tarkoittanut pelkästään kasvisruokaa. Silloin kala kuorrutettiin vihreällä pestolla. Muistan, kun teemana oli keltainen väri niin perunoihin saatiin sopiva väri sahramilla.

Vuosiin on mahtunut monenlaisia teemoja.  Monta maata on käytetty teemoina mm. Italia, Kreikka, Thaimaa, Venäjä. On meillä ollut myös elokuvateema, ruokaa eri vuosikymmeniltä, Sibeliuksen suosikit, Suomi 100-vuotta juhlamenu ja monta muuta teemaa. Tosi kiva aina miettiä uutta teemaa!

Nyt teemana oli kotikaupunkimme Oulu. Kaikki reseptit oli poimittu Oulu A La Carte keittokirjasta. Keittokirjan reseptit ja ruuat olivat oululaisten keittiömestarien ja tuottajien parhaita herkkuja, jotka ovat lähes poikkeuksetta valmistettu paikallisesta lähiruuasta. Kirjassa on paljon uusia makuyhdistelmiä, tuoksuja ja oivalluksia. Niitä myös kokeilimme.

Alkuruoka oli juuri sellainen kaikille uusi makuyhdistelmä kokeilu. Tiimi valmisti kuohkeaa maa-artisokkakeittoa, jokiravunpyrstöjä ja pinaattikreemiä. Keitosta tuli niin ihanan samettisen pehmeää. Se oli niin hyvää, että pisaraakaan ei jäänyt kattilan pohjalle. Pääsee varmasti jatkoon!

Pääruuaksi toinen tiimi valmisti korvasienillä kuorrutettua poronfileetä ja mustaherukkakastiketta sekä yrttistä juurespikkelsiä. Korvasienikuorrutus oli mielenkiintoinen. Se piti sisällään esikäsiteltyjä korvasieniä, saaristolaisleipää, Dijon-sinappia, voita ja ruohosipulia. Ihan hyvää se oli, se oli minun vastuulla. Lihamestari onnistui työssään erinomaisesti. Lihan kypsyys oli täydellinen. Apuna siinä oli uusi paistomittari jonka lihamestari oli kyseisenä päivänä ostanut isäntäväelle tuliaiseksi. Kiitos siitä, se tuli tarpeeseen!

Jälkiruuaksi tiimi numero kolme valmisti appelsiinijäätelöä. No appelsiini ei ole sitä lähiruokaa, mutta valitsin reseptin koska tänä talvena appelsiinit ovat olleet erityisen hyviä ja mehukkaita. Appelsiinin kuoret täytettiin kerroksittain hedelmälihalla ja jäätelöllä ja hattuna oli marenkia. Ne onnistui täydellisesti! Jälkiruoka oli ihanan raikasta.

Kahvin kanssa olin ostanut ihanasta, pienestä Oululaisesta suklaapuodista Choco Somniasta käsintehtyjä konvehteja. Oulu teemaan liittyen valitsin ensin vaihtoehdoiksi tervasuklaata ja tyrnisuklaata. Sitten vielä kolmanneksi chilisuklaata. Kaikki veivät kielen mennessään. Vahva suositus pienelle suklaapuodille!

Siis kaikki kokkaukset onnistuivat jälleen kerran, kiitos meidän huippukokeille!

Pizzaperjantai ja pastalauantai

Minäkö mainoksen uhri? Eilen meillä  tosiaan oli pizzaperjantai. Ihan itse sitä tein ja niin hyvää siitä tuli. Ihmettelin jälkeenpäin, että miksi en tee sitä useammin? Eihän sen tekeminen ole ollenkaan työlästä. Täytyy ihan tunnustaa, että en ole tehnyt moneen vuoteen yhtään pizzaa. Vaikka minä kyllä  tykkään syödä pizzaa. Ehkä sen hyvyyteen vaikutti, että jauheliha oli maailman parasta sellaista. Kyytön paistijauhelihaa, tuoretta ja suoraan tuottajalta ostettua. Kyllä hyvillä raaka-aineilla on iso merkitys siihen miltä ruoka maistuu.

Tänään sitten oli pastalauantai. Kun meidän tytöt oli pieniä, meillä oli aina pastalauantai. Useita vuosia tytöt ja tyttöjen isä tekivät yhdessä itse pastan omalla pastakoneella. Kastikkeet kyllä vaihtelivat mutta kyllä suosituin oli spagetti bolognese. Pastalauantai on sittemmin jäänyt.

Tänään on ollut hirveä lumimyrakkä. Ei ole tehnyt mieli harrastaa mitään ulkoiluun liittyviä aktiviteettejä. Siis muuta kuin Väinö koiran ulkoilutusta. Oli hyvä syy suunnitella, mitä hyvää tänään syödään?

Pakastinta pitäisi tähän aikaan vuodesta jo ahkerasti tyhjentää. Ihan pianhan sen täyttäminen taas alkaa. Reilun parin kuukauden kuluttua pitäisi satokausi korkata korvasienillä. Vielä sieltä löytyy herkkutatteja, kehnäsieniä, suolasieniä, mustikoita, mansikoita, lakkoja, poroa eri muodoissa ja vaikka  mitä muutakin.

Aikani pakastimen hyllyjä penkoessani, löysin pussillisen lehtikaalia. Kukahan sitäkin on ostanut, ei mitään muistikuvaa asiasta. No, ajattelin että tehdäänpä sitten siitä jotain uutta ruokaa. Tunnustan, että lehtikaali on minulle aika vieras raaka-aine. Piti ihan googlettaa, mitä siitä kerrotaan.

Lehtikaali on tummanvihreä, voimakkaan makuinen lehtivihannes. Sitä käytetään keittoihin, salaatteihin ja muhennoksiin. Lehtikaalissa on paljon rautaa ja C-vitamiinia sekä karoteenia, kalsiumia ja proteiinia. Lehtikaali tunnetaan myös runsaasta K-vitamiinipitoisuudestaan. Kuulostaa tosi terveelliseltä!

Seuraava googletus, etsi resepti. Niin sitten päädyin tähän Soppa 365:n reseptiin jota tietysti piti soveltaa, koska kotikeittiöstämme ei löytynyt kaikkia reseptin mukaisia raaka-aineita. Jouduin jättämään pois mm. pistaasipähkinät, koska niitä meillä ei koskaan ole. Muita pähkinöitä ja siemeniä kyllä löytyy. En kuitenkaan korvannut pähkinöitä muilla pähkinöillä. Purjon korvasin salottisipulilla. Ja tietysti lisäsin omasta päästä valkosipulia.

Tässä raaka-aine lista neljälle:

400 g spagettia

200 g lehtikaalia

300 g purjoa, laitoin kyllä paljon vähemmän salottisipulia

2 tl sitruunan kuorta raastettuna

1 rkl oliiviöljyä sipulin ja lehtikaalin kypsentämiseen kattilassa

3 dl vettä tai pastan keitinlientä, laitoin vähemmän

1 kasvisliemikuutio

4 rkl sitruunamehua

1 1/2 dl pistaasipähkinöitä kuorittuna ja murskattuna, jätin siis pois

1 tl valkopippuria

2 dl ruokakermaa

Siitä tuli kevyttä, terveellistä ja hyvää ruokaa! Suosittelen kokeilemaan!

Mielihyvää ja shoppailua Balmuirilla

Balmuirin Ystävämyynti Oulussa täytti jälleen kaikkien meidän shoppailijoiden odotukset. Tänä vuonna liikkeen kakkoskerros  oli sisustettu erityisen upeaksi myymäläksi Ystävämyyntiä varten. Kaikki tämän postauksen kuvat on kuvattu tänään siellä. Vietin aikaa kahtena päivänä useamman tunnin ihastellen kaikkea kaunista ja tietysti myös ostellen. Lahjakaappi sai kiitettävästi täydennystä.

Olen tuntenut Balmuirin perustajat Heidin ja Juhan yli 20 vuotta. Minulla on ollut suuri ilo seurata yrityksen menestystarinaa sen perustamisesta vuodesta 2007 lähtien. Minun vanhimmat huivit alkuvuosilta on edelleen käytössä. Ne on niin ajattomia ja aina muodissa. On minulla muitakin huiveja mutta täytyy tunnustaa että yli 10 vuoden aikana olen käyttänyt pääasiassa vain Balmuirin huiveja. Ja minulla niitä on aika monta. Suosikkimalleja jopa useissa eri väreissä. Yksi suurimmista suosikeista on Helsinki-huivit. Ne on 100 %  kashmiria ja niin ihanan pehmeät kaulassa. Käytän niitä kesät talvet. Minulla on aina lentomatkoilla mukana yksi sellainen huivi kaiken varalta jos koneessa on viileää . Suosittelen erityisesti tätä huivia kaikille!

Balmuir on paljon muutakin kuin huivit. Balmuir on kansainvälinen lifestyle-brändi, jonka tuotevalikoima on laaja, se muodostuu sisustus- ja lahjatuotteista, muotiasusteita, luonnonkosmetiikasta, kodintekstiileistä ja kristallilaseista. Tuotteita myydään yli 50 maahan.

Tuotteet valmistetaan hienoimmista luonnonmateriaaleista perinteisiä käsityömenetelmiä kunnioittaen.

Balmuirin sisustusmallistoon voit törmätä hotelleissa ja ravintoloissa joissa tuotteilta vaaditaan korkeaa laatua, näyttävyyttä ja pitkää ikää. Samat upeat tuotteet sopivat myös moneen kotiin. Vuosien varrella omaan kotiin on päätynyt lamppuja, matka-arkkuja, lehtikoreja, tarjottimia ja lukematon määrä erilaisia ja erikokoisia lyhtyjä. Käytän lyhtyjä myös kukkamaljakkoina.

Asustemallisto sisältää valtavan määrän erilaisia huiveja, keeppejä, neuleita, pipoja, hattuja, hanskoja ja miehille solmioita ja taskuliinoja luonnonmateriaaleista.   Nahkalaukkumallisto on valmistettu korkealaatuisesta nahasta. Kashmir-tuotteet on valmistettu hienoimmasta Mongolian kashmirista. Baby-alpakka tuotteet valmistetaan alpakan hienoimmasta silkkisen pehmeästä villasta.

Pellavamallisto on valmistettu eurooppalaisesta pellavasta. Puuvilla tuotteet laadukkaimmasta Egyptin- puuvillasta ja hienoimmasta Supima-puuvillasta. Pellavasta ja puuvillasta olen ostanut lakanoita, pyyhkeitä, lautasliinoja ja kylpytakkeja.

Kaikki Balmuirin tuotteet on valmistettu tarkoin valituissa perheyrityksissä.

Yrityksessä uskotaan siihen että korkea laatu on aina muodissa.

Minulle kaikki Balmuirin tuotteet tuottavat joka päivä iloa ja mielihyvää omassa kodissa.

Kiitos Heidi tämän päivän tapaamisesta ja kuvauksesta!

 

 

Pakkanen paukkuu, hyvä syy kotoilla

Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan kotoilu on: ”Koti- ja käsitöiden harrastaminen kiireisen elämänrytmin vastapainona.”

No niin, minähän en harrasta käsitöitä ollenkaan. En ole koskaan niitä harrastanut. Koulussa käsityö oli tytöille pakollinen aine. Voi kauhistus! Sielläkään siitä ei tullut mitään. Salakuljetin käsityöt kotiin ja äiti teki ne minulle. Yhtään lapasta ja sukkaa en ole eläissäni tehnyt. Käsityöopettaja varmaan aavisti että en minä niitä käsitöitä itse tehnyt. Todistukseen sain, äiti sai, numeroksi seiskan. Minä en vaan osaa tehdä käsitöitä. Enkä  omista ompelukonetta. Kun vanhin tytöistämme täytti 11-vuotta, hän sai syntymäpäivälahjaksi ompelukoneen.

Kotona meillä kyllä on pienenpieni peltipurkki, se on meidän perheen ompelurasia. Siellä taitaa olla muutama lankarulla, mustaa ja valkoista, minä en niitä ole ostanut. Ja on siellä nuppineuloja ja muutama silmäneula. Se purkki on muuten mieheni ompelurasia ja se on lähtöisin hänen opiskeluajoiltaan, siis jo aika vanha!

Äiti oli taitava kutomaan kangaspuilla ja teki aikoinaan muutaman ryijynkin. Onneksi minulla on ihana sisko joka on tosi taitava ompelemaan. Kun tytöt oli pieniä, hän aina korjasi mitä korjata piti. Kiitos sisko!

Onneksi omat tytöt osaavat käyttää ompelukonetta ja korjata ja lyhentää ja kaikkea muutakin ompeluun liittyvää. Tekivät teineinä vaatteitakin itselleen ja joululahjoja.

Ei minulla ole mitään hätää. Minulla on ihania ystäviä jotka auttavat kun ompelutaitoja tarvitaan. Voin siis edelleen ostaa Marimekon kankaita pöytäliinoiksi. Ja saan apua kun pöytäliinan reunat pitää ommella ompelukoneella.  Minulta saa palkaksi korvasieniä.

Kaikesta huolimatta tykkään kovasti KOTOILU sanasta. Koska tykkään olla kotona ja mökillä ja puuhastella. Tykkään että koti on siisti ja kaapit pitää olla järjestyksessä. Kodin kaunistus on lempipuuhaani, siis stailaus.

Rakastan kynttilöitä ja kynttilänjalkoja. Minusta kynttilänjalkoja ei voi olla koskaan liikaa. Kirpputoreilla ja Antiikki- ja keräilymessuilla tutkin jokaisen vastaantulevan kynttilänjalan. Minun on ihan pakko pitää niitä kädessäni. Moni niistä sitten onkin päässyt muuttamaan meille. Meiltä löytyy lukemattomia puisia, lasisia, hopeisia, teräksisiä ja messinkisiä kynttilänjalkoja. Upouusia kynttilänjalkoja kaupasta en ole ostanut vuosiin, ainoastaan vanhoja, mielellään hyvin vanhoja saatan harkita. Muutama Festivo saisi vielä muuttaa meille, sarja on vielä vajaa. Suurella innolla odotan tulevaa viikonloppua, silloin on Antiikki- ja keräilymessut. Sieltä voi löytää vaikka jonkun vastustamattoman kauniin kynttilänjalan!

Meidän perhe on kynttilöiden suurkuluttaja, sen olen jo aiemmin blogissani kertonutkin. Varsinkin mökillä sytytän joka aamu kynttilän syksystä pitkälle kevääseen. Rakastan kynttilänliekkiä!

Tykkäätkö sinä kynttilöistä?

Reilua ruokaa REKO:sta

Ruokaa suoraan tuottajilta kuluttajille ilman välikäsiä, loistavaa!

Lähiruuan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion – reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta ruokaa suoraan ilman välikäsiä. REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminään joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan. Ryhmät toimivat vapaaehtoisvoimin ja sen ylläpitäjät eivät saa työstään palkkaa.

REKO, kenelle se on tarkoitettu? Sinulle jos haluat ostaa tuoretta ja hyvää ruokaa edullisesti. Ja haluat tietää mitä syöt. Minulle on tärkeää se, että ruoka on lähellä tuotettua ja että ruuan alkuperä on tiedossa. Se sopii kaikille niille jotka haluavat ostaa paikallisia ekologisia tuotteita. Sinulle joka olet kiinnostunut ruuasta! Olet utelias ja haluat kokeilla uusia tuotteita ja uutta ostotapaa.

Minulle tosi tärkeää on myös taloudelliset edut. Saan tuoreempaa ruokaa edullisempaan hintaan. En maksa turhasta mainonnasta ja tarpeettomista välikäsistä. En maksa turhista pakkauksista ja kuljetuksista. Tuen mielelläni aluetaloutta ja lähiyhteisöjä.

Monet pitävät tärkeinä myös sosiaalisia etuja. Siellä saat mahdollisuuden itse tavata ruokasi tuottajan. Olen kuullut että voit myös käydä tutustumassa tuotantopaikkaan, sopimuksen mukaan.

Yksi tärkeä etu on ympäristöedut. Voit syödä vuodenajan ja sesongin mukaan lähellä tuotettua ruokaa. Ostat puhtaita tuotteita suoraan tuottajilta.

Viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä on kulinaariset edut. Tuoreet tuotteet jotka korjataan niiden ollessa parhaimmillaan. Liha on tuotettu luonnonrehulla. Rakkaudella ja taidolla valmistetut elintarvikkeet, ilman turhia lisäaineita. Tuoretta kalaa, jos saalis on ollut hyvä.

Neljään vuoteen meidän perhe ei ole ostanut kaupasta lihaa tai kalaa. Ne kaikki ostetaan REKO:sta. Joskus harvoin, muutamia kertoja vuodessa, on jouduttu ostamaan kananmunia mutta pääasiassa nekin ostetaan REKO:sta. Samoin jauhot, juurekset, perunat (kun omat on syöty), piirakat, jogurtit, juustoja jne.

REKO päivä on joka toinen viikko ja odotan sitä päivää aina suurella innolla. Kiva laatia ostoslistaa ja miettiä mitä milloinkin tilaa tai tutkia mitä on tarjolla.  Aina olen saanut sitä parasta! Vahva suositus REKO:lle!

Joko REKO on sinulle tuttu?