Kaikki tiet vievät Roomaan

Elämässä on aina iloa ja surua. Kuluneen kuukauden aikana olen kokenut isosti molempia.

Suuri ilo oli ensin. Vietimme kaksi viikkoa ikuisessa Roomassa. Kaksi edellistä kertaa olimme turisteina siellä. Nyt meillä oli suuri ilo viettää ja kokea siellä  vauvaperheen arkea.

Matkan kohokohta oli lapsenlapsemme ristiäiset. Niitä vietettiin Saksan evankelis-luterilaisessa kirkossa Roomassa, osoitteessa Via Toscana 7. Kirkko oli pieni ja niin kaunis. Kirkollinen toimitus oli kaksikielinen, saksaksi ja englanniksi. Minulla oli kunniatehtävä, sain lukea siellä isovanhempien rukouksen. Niin kaunis ja herkkä tilaisuus, kunniavieras jaksoi hienosti ja sai kauniin nimen. Tilaisuuden jälkeen saimme nauttia Proseccoa kirkon kauniissa puutarhassa.

Asuimme Monteverdessä ihan Trasteverden vieressä. Alkuperäisen Rooman sanotaan löytyvän Trasteveren kujilta. Alue oli tosi rauhallinen asuinalue, täynnä upeita vanhoja taloja. Sieltä oli vain kahden kilometrin matka Rooman historialliseen keskustaan. Kahden viikon aikana kävelimme paljon. Parhaana päivänä kilometrejä kertyi 17 km. Keskimäärin joka päivä 10 km. Kilometrejä kertyi huomaamatta. Oli vaan niin kiva kävellä katuja, puistoja, piazzoja, nähtävyyksiä ja aistia joka askeleella kaikkea ikivanhaa ja kaunista.

Joka päivälle oli joku ohjelma tai  kohde missä kävimme aamupäivällä. Roomassa oli pohjoisen mummulle suorastaan helle. Joka päivä asteita oli yli +30, enimmillään + 35.  Siellä on suositus ettei vauvoja ulkoiluteta helteellä klo 11 – 17 välisenä aikana. Vaikka valitsimme aina tien varjoisamman puolen, silti oli koko ajan kuuma. Onneksi janoinen voi täyttää vesipullon Rooman 2.000:ssa vesipostissa. Ihan huippu juttu! Koskaan ennen en ole juonut niin paljon vettä kuin siellä join, aina janotti.

Muutaman mielenkiintoisen kohteen mainitsen nyt, myöhemmin lisää. Aiemmin emme olleet käyneet Suomen Rooman-Instituutissa Villa Lantessa sisällä.  Nyt siellä kävimme isolla joukolla. Piazzale Giuseppe Caribaldin näköalapaikan kupeessa sijaitseva Villa Lante aloitti toimintansa 1954 upeassa renessanssi huvilassa. Sen rakennutti paavin korkea-arvoinen virkamies. Näköala korkealta alas kaupunkiin on aivan huikea, yksi Rooman kauneimmista näköaloista. Ja se kuuluu Suomen valtiolle! Kannattaa käydä!

Kolmas kerta toden sanoo, vihdoinkin pääsimme sisälle myös Colosseumiin. Koska oli niin kuuma, päätimme ostaa vähän kalliimmat, jonon ohi liput. Se sijoitus kannatti, ei tarvinnut jonottaa paria tuntia. Olihan se vaikuttava kokemus, ihan mieletön historiallinen nähtävyys.

Roomassa on kirkkoja lähes neljäsataa, kävimme useammassa. Niistä voin joskus kirjoittaa omat jutut.

Autoilimme yhtenä päivänä vuoristoon. Kävimme monessa viehättävässä pikkukylässä. Vierailimme yhdellä ihanalla viinitilalla, Tenuta di Pietra Ponziassa.  Siellä meille tarjoiltiin kolmen ruokalajin privaatti lounas viineineen. Oli todella herkullinen! Toisena päivänä autoilimme pitkin rannikkoa.

Elokuu on italialaisten lomakuukausi. Lähes jokainen roomalainen halua pois kuuden miljoonan asukkaan suurkaupungista. Se tarkoittaa että monet pienet kaupat ja osa ravintoloista on osan kuukautta kiinni. Silti söimme herkullisia lounaita ja illallisia toinen toistaan ihanimmissa ravintoloissa. Italia on niin lapsiystävällinen maa. Pieni vauva vaunuineen otettiin joka paikassa vastaan kunniavieraana.

Matkan jälkeen oli surun vuoro, läheisen pois nukkuminen. Hautajaiset edessä, suru on suuri.

 

 

Onnenpäivä

Ihan jokainen meistä etelästä pohjoiseen on saanut nauttia pitkään oikeasta intiaanikesästä. Kivahan se on että aurinko paistaa aina ja on lämmintä.

Helteeseen vedoten olen lykännyt marjametsään menoa. Marjojen poimiminen on minulle rakas harrastus. Tänä kesänä olen käynyt tähän mennessä ainoastaan kerran mustikka tilannetta kartoittamassa. Silloin ne oli tosi pieniä ja niitä oli tosi vähän tässä mökin lähimetsässä.

Uutisissa on kerrottu että mustikkasato jää puolet pienemmäksi kuin viime vuonna. Se onkin tosi huono uutinen.

Tänä aamuna päätin mennä lakkasuolle katsomaan mikä tilanne on sillä rintamalla. Lähdin matkaan polkupyörällä. Matka on lyhyt vain noin 500 m. Se on mökin lähin pieni suo. Ei siellä kukaan muu käy kuin minä. Kaikki muut menevät autoillaan isoille soille isomman saaliin perään. Sopii minulle!

Paikallisessa lehdessä luki: Hilla, lakka, suomuurain Rubus chamaemorus Kainuussakin vähentynyt, mutta edelleen yleinen soiden ruohokasvi. Sato vaihtelee suuresti. Erittäin maukas. Kauppamarja.

Oletus oli että ei noita kauppamarjoja ole kun on niin pitkä kuiva kausi takana. Yllätys olikin suuri, olihan niitä. Tänään minulla varmaan oli optimi ajoitus, sain poimia kuivia marjoja. Huomisesta alkaen tänne on luvassa sadetta ja voimakkaita ukkoskuuroja.

Oli siellä suolla muuten isoja mustikoitakin mutta minä keskityin nyt keltaisen kullan poimintaan. Olin ihan hurmoksessa. Minua ei edes haitannut + 30 asteen kuumuus eikä tuhannet nälkäiset paarmat.

Saaliiksi sain viisi litraa isoja ja mehukkaita lakkoja. Minä poimin aina vain kypsiä marjoja. Suolle jäi isoja raakileita joten pääsen sinne vielä toisenkin kerran.

Tänään oli onnenpäivä!

Poimitko sinä hilloja vai lakkoja?

Herätys kello 6.00

Kun herää aikaisin ehtii enemmän. Tottahan se on. Mutta oikeasti meidän aikaiseen herätykseen on hyvä syy, GOLF. Luvassa on hellettä koko tulevaksi viikoksi. On miellyttävämpää pelata aikaisin aamulla kun ei ole vielä liian kuuma. Olenkin jo aiemmin täällä kertonut että aamulähdöt kesällä on niitä parhaita. Aamukaste, aurinko, lintujen laulu ja ympärillä kaunis kenttä, ne tuottaa iloa!

Jo koulussa on opetettu että aamiainen on päivän tärkein ateria. Aikaisin aamulla minulla ei oikein ole vielä nälkä. Olen jo monen vuoden ajan tehnyt illalla valmiiksi jääkaappiin ihanan aamiaisherkun. Se maistuu vaikka ei olisikaan hirveä nälkä. Se on joka ikinen aamu eri makuinen, riippuen siitä mitä se pitää sisällään. Välillä se on vähän niin kuin smoothie, välillä raakapuuromainen tai jotain siltä väliltä.

Meidän pakasteista löytyy vielä viime sadon marjoja. Ne pitäisi kiireesti syödä pois uuden sadon alta. Siksi aamuherkku on nyt hyvin marjaisa. Aika kirpeä kylläkin siksi lisäsin siihen pari teelusikallista hunajaa. Hunajan olen saanut lähitalon omasta ”hunajatehtaasta”, ihanaa herkkua. Koska edessä on neljän tunnin golf-kierros, halusin lisätä aamuherkkuun hiutaleita ja siemeniä.

Tässä lista raaka-aineista mitä tänään käytin:

  • – mustiaviinimarjoja
  • – puolukoita
  • – karpaloita
  • – tyrnirouhetta
  • – tuoretta inkivääriä raastettuna
  • – yhden appelsiinin puristettu mehu
  • – hunajaa
  • – kaurahiutaleita
  • – pellavansiemeniä
  • – auringonkukan siemeniä
  • – maustamatonta jogurttia

Aamuherkku on tosi helppo tehdä. Kaikki aineet vaan kulhoon ja sekoitan ne sauvasekoittimella tasaiseksi. Yleensä se on niin paksua että se syödään lusikalla. Odotan jo innolla huomista aamua!

Aurinkoista viikkoa kaikille meille!

Hohtavat nurkat

Huh hellettä! Kaunis päivä tänäänkin, ihan kiva. Mutta liian kuuma ulkona puuhasteluun. Auringonpalvonta ei ole ollenkaan minun juttu, en jaksa olla paikoillani auringossa 15 minuuttia pidempään. Onneksi mökissä sisällä on viileää.

Sain jonkun ihmeellisen päähänpiston että teen tänään meidän makuuhuoneessa suursiivouksen. Hellepäivän voi tietysti viettää monella tavalla.

Minä ryhdyin tuumasta toimeen. Suursiivoushan tarkoittaa että huone siivotaan lattiasta kattoon. Pieni välihuomautus, minulla ei ole tapana tehdä suursiivouksia säännöllisesti esim. jouluna ja juhannuksena. Teen niitä harvakseltaan. Jos innostus valtaa mielen niin silloin on ryhdyttävä heti toimeen.

Aloitin makuuhuoneen tyhjennyksen, ajatuksella kaikki ulos. Päätin pestä täkit ja tyynytkin. Helteellähän pyykit kuivuu pikavauhtia. Sänkyjen kantaminen ulos olikin yllättävän raskas homma. Tässä vaiheessa piti mennä toisen kerran uimaan. Aamu-uinnilla olin jo käynyt. Vesi on tosi lämmintä mutta kyllä se hetkeksi virkistää.

Siivous jatkui. Kun huone oli tyhjä, vuorossa oli perusteellinen imurointi. Sen jälkeen pesin lattian ihan konttaamalla. Tuolla tekniikalla en muista lattioita pesseeni vuosikymmeniin. Puhdasta tuli mutta polvet kipeytyivät. Siivoojan apulainen imuroi sängyt terassilla.

Hetken ihastelin tyhjää huonetta. Sitten alkoi tavaroiden takaisin roudaus. Oli ilo laittaa sänkyihin puhtaat lakanat, täkit ja tyynyt. Joka ikisen huoneessa olevan esineen pesin, kattolampun kristallitkin.

Olen varma että ensi yönä nukun tosi hyvin superpuhtaassa huoneessa ja näen kauniita unia!

 

Täydellinen kesäpäivä ja sen ruoka

Aurinkoista päivää kaikille!

Hyvin nukutun yön jälkeen oli ihana herätä mökillä täydelliseen aamuun. Aurinko paistaa, taivas on kirkkaan sininen, järvi peilityyni ja lämpömittari näytti jo silloin asteita + 20.

Tiedossa kiireetön kesäpäivä, ei ole pakko tehdä mitään. Koska tulossa on hellepäivä, kauppareissun voi siirtää huomiseen.

Päivän tärkein asia on miettiä mitä tänään syödään. Se tarkoittaa mitä kaapista löytyy. Muutaman kiireisen kaupungissa vietetyn päivän jälkeen jääkaappi näyttää vähän vajaalta. Mutta näillä on pärjättävä.

Koska nyt on aikaa, päädyn tekemään haukipullia. Ihana tehdä ruokaa hitaasti nautiskellen. Ensin käyn poimimassa tuoreet nokkoset nokkosmuhennokseen. Ruokaa nokkosista olen valmistanut parin kuukauden aikana noin kerran viikossa. Kesävieraatkin ovat niistä tykänneet.

Sitten keskityn haukipullataikinan valmistukseen. Hauki on aitoa lähiruokaa, läheisestä järvestä pyydettyä. Varsinaista reseptiä minulla ei ole. Täytyy käyttää niitä raaka-aineita ja mausteita mitä täältä löytyy. Omasta yrttimaasta haen ruohosipulia, tilliä, persiljaa ja timjamia.

Tässä lista raaka-aineista mitä tänään käytin kalapulliin. Joka kerta ne on vähän erimakuisia kun en juurikaan maustemittoja käytä.

  • – 500 g haukimassaa
  • – 1  kevätsipuli varsineen kuullotettuna
  • – 1 pullea valkosipulin kynsi
  • – 1/2 dl korppujauhoja
  • – n. 1 dl kermaviiliä
  • – 1 iso kananmuna
  • – paljon tilliä
  • – vähän persiljaa
  • – vähän ruohosipulia
  • – vähän timjamia
  • – ruususuolaa myllystä
  • – valkopippuria
  • – vähän raastettua sitruunan kuorta ja sen mehua
  • Paistoin kalapullat uunissa 200 asteessa. Niistä tuli tosi herkullisia. Lisukkeena oli nokkosmuhennosta, uusia perunoita ja salaattia omasta kasvimaasta.

Ruuasta iloa elämään!

Pyykkipäivä ja pyykkietikka DIY

Tykkään pestä pyykkiä! Erityisesti täällä mökillä se on suuri ilo kun saan levittää puhtaat pyykit ulos narulle kuivumaan. Paras pyykkipäivä on silloin kun aurinko paistaa ja tuulee. Tänään oli juuri sellainen täydellinen pyykkipäivä. Onnen päivä!

Olen hyvin tarkka pyykkäri. Lajittelen pyykit väreittäin. Valkoiseen pyykkiin ei voi missään nimessä sekoittaa vaaleanpunaisia tai vaaleansinisiä vaatteita. Pyykinpesuaineet  valitsen värien mukaan. Tummat pyykit pestään aina mustille vaatteille tarkoitetulla pesuaineella. Valkoiset vaatteet ja lakanat valkopyykille tarkoitetulla pesuaineella. Eli pyykinpesuaineita täytyy olla neljää eri sorttia, myös värillisille ja villa-silkkivaatteille omansa.

Noin vuosi sitten jäin koukkuun pyykkietikkaan. Ensimmäisen pullon ostin eräästä ihanasta Life-Style myymälästä. Maksoin siitä silloin n. 15 e. Ajattelin että kokeillaan nyt. Se oli siinä! Siitä lähtien olen käyttänyt sitä aina kun pesen pyykkiä. Se on loisto tuote, poistaa sähköisyyttä vaatteista, poistaa pesuainejäämät, ikävät hajut ja kalkkisaostumat koneesta. En voi enää elää ilman sitä!

Olen vuoden aikana ostanut useamman pullon marketeista, alle kympin pulloja. Nyt päätin tehdä sitä itse.

Pyykkietikan valmistaminen on todella yksinkertaista. Keitetään vettä ja annetaan veden jäähtyä. 0,75 litran pulloon sekoitin pari desiä keitettyä vettä, 30-40 tippaa eteeristä öljyä ja väkiviinaetikkaa niin että pullo täyttyi. Laventeli on minun suosikki tuoksu.

Minä käytän pari korkillista pyykkietikkaa yhteen koneelliseen pyykinhuuhteluaineen sijasta. Minusta tuo määrä on riittävä. Pyykistä tulee puhdasta ja raikasta. Puhtaassa pyykissä etikka ei tuoksu.

Vahva suositus pyykkietikan puolesta!

Joko sinä käytät pyykkietikkaa?

Synttärikakku

Leivoin täytekakkuja aikoinaan monta kertaa vuodessa kun tytöt vielä asuivat kotona. Viisi henkisessä perheessä leivoin viisi synttärikakkua, äitienpäivä- ja isänpäiväkakut, joskus nimipäiväkakkujakin. Usein myös juhlapäivinä oli hyvä syy leipoa kakku. Ainakin juhannuksena meillä syötiin täytekakkua. Kesällä mansikkatäytekakulle ei edes tarvitse mitään erityistä syytä. Täytekakku tuoreilla mansikoilla täytettynä ja koristeltuna on ihan parasta!

Viime vuosina olen leiponut  täytekakkuja vain muutaman kerran vuodessa. Harmi sillä niitä on niin kiva koristella.  Mutta yllätys, yllätys, tällä viikolla olen leiponut jo kaksi kakkua!

Viikon ensimmäisen kakun leivoin lastenlasten kanssa. Se oli se mansikkaunelma. Tai itseasiassa tiimityönä leivottiin kakunpohja ja kakkumestari tytär täytti ja koristeli sen. Oli kyllä hyvä kakku ja paikalliset mansikat makeita.

Toisen kakun leivoin ikääntymiseni vuosipäiväksi. Kutsuin sitten mökkinaapurit sitä kanssamme nauttimaan. Sen leipominen olikin haastavampaa. Periaate oli mitä kaapista ja pakastimesta löytyy koska kauppamatkaa oli se 28 km.

Kakkupohjan teen täällä mökillä lähes aina samalla maailman helpoimmalla ohjeella. Siihen tulee vain juomalasillinen sokeria, lasillinen munia ja lasillinen vehnäjauhoja. Ja aina se onnistuu! Onneksi pakastimesta löytyi vielä yksi pussi makeita luomumansikoita. Niistä sain täytteen. Jääkaapissa on aina vaahtoutuvaa vaniljakastiketta. Sillä kuorrutin kakun, vähän laitoin sitä täytteeseenkin. Kakun koristelin omin käsin poimituilla lakoilla. Siinä vaiheessa kakku näytti tylsältä. Sitten keksin ripotella lakkojen  päälle itsetehtyä mysliä. Löysin vielä kaapin kätköstä pienen palan tummaa suklaata jonka raastoin myslin päälle.

Kakusta tuli niin hyvää ettei sanotuksi saa!

Mikä on sinun suosikki kakku?

Keräilijän uudet aarteet

Vanha sanontahan kuuluu että keräilevät ihmiset ovat onnellisia. Minä ainakin olen nyt hyvin onnellinen näistä kahdesta uudesta aarteesta jotka sain syntymäpäivälahjaksi! Kauniit kiitokset niiden antajille!

Tavallaan olen ostolakossa. Mutta se tarkoittaa etten osta mitään uutta tavaraa jos en sitä oikeasti tarvitse. Sallittua on ostaa uusi kahvinkeitin rikkoutuneen tilalle. Uusia astioita tai kukkamaljakoita en kaupasta osta.

Harrastuksenani on kiertää kirpputoreja, huutokauppoja, antiikki- ja keräilymessuja ja liikkeitä. Se on tosi hauskaa! Kuulun myös Facebookissa eri ryhmiin mm. Pelastakaa vanhat esineet ja Arabian kirppis ja muutamaan muuhunkin. Vielä viime vuonna ostinkin niistä Arabian vanhoja maitokannuja, voipyttyjä, mittakannuja, maustepurkkeja ja lautasia. Muutaman huonon ostotapahtuman johdosta tänä vuonna en ole enää sitä kautta uskaltanut ostaa mitään.

Koska olen ostolakossa, olen yrittänyt rajoittaa myös vanhojen tavaroiden ostamista. Se on kyllä vähän vaikeaa! Siksi olen päättänyt keskittyä Helena Tynellin aurinkopulloihin ja Arabian Pomona Mansikka sarjaan. Aurinkopulloja saan ostaa jos puuttuva väri ja puuttuva koko osuu kohdalle. Ja tietysti jos hinta on sopiva. Niitähän on valmistettu neljää eri kokoa. Kaikkein suurimmat ovat tänä päivänä kalliita. Muutama viikko sitten sellainen myytiin Bukowskin huutokaupassa vasarahintaan 6.200 e. Korkeaan hintaan vaikutti sen harvinainen väri, rubiininpunainen.

Minun toinen rakas harrastus on sienestys. Pitkään olen haaveillut Finelin tattikulhosta. Ihanaa että sain sen nyt omakseni!

Osaan minä luopuakin tavaroista. Vaikka muu perhe on sitä mieltä etten tarpeeksi!!! Olen minä yrittänyt KonMarittaa. Eli luopua tavaroista mitkä eivät tuota minulle iloa. Tälläkin hetkellä minulla on kirpputoripöytä täynnä myytävää tavaraa.  Olen huono heittämään mitään roskiin joten olen onnellinen jos minulle tarpeeton tavara saa uuden kodin jossain muualla.

Tykkäys ja liputus kierrätykselle!

Meillä leivotaan taas leipää

Odotan suurella innolla rakkaita kesävieraita lomanviettoon tänne mökille! Ne on niitä elämän tähtihetkiä kun lapset ja lastenlapset tulevat perheineen meitä ilahduttamaan. Tapaamme toisiamme harvakseltaan koska välimatkaa on 600 km. Onneksi tänä päivänä on  facebookit, whatsappit ja messengerit joilla voi hienosti pitää yhteyttä päivittäin. Mutta onneksi huomenna tavataan oikeasti!

On niin kiva suunnitella mitä ruokaa syödään ja mitä leivon. Yritän aina keksiä jotain uuttakin tuttujen perinteisten herkkujen lisäksi. Tavoitteena on tehdä hyvää luomu- ja lähiruokaa.

Lihapullat olen jo useamman vuoden tehnyt lähitilan kyytön jauhelihasta, tietysti luomusellaisesta. Ostin tilalta myös viime viikolla luomumunia. Poroa meiltä löytyy pakastimesta ympärivuoden. Olemme tilanneet kokonaisen poron Kuusamosta jo yli 20 vuoden ajan. Poronkäristys on kaikkien suosikkiruoka. Yksi poikkeuksellinen, ei tyypillinen suomalainen mökkiruoka, meillä on paella. Sitä omat tytöt ja ystävät odottavat saavansa joka kerta täällä käydessään, isän tekemänä. Se onkin maailman parasta! Tämän kesän hitti meillä on nokkosmuhennos josta olenkin teille blogissani aiemmin kertonut.

Mansikkatäytekakku tietysti täytyy leipoa. Monella läheisellä on kesällä synttärit ja nimipäivät niin niitä on hyvä syy juhlistaa täytekakulla. Koristeena pitää ehdottomasti olla runsaasti tuoreita mansikoita.

Leipää on myös mukava leipoa ympäri vuoden. Rakastan leipää! Suosikkini on viimeaikoina ollut saaristolaisleipä. Se maistuu kaikille. Sen hyvä puoli on myös se että se säilyy hyvin monta päivää. Itse säilytän sitä jääkaapissa.

Tällä ohjeella saaristolaisleipä onnistuu varmasti.  Taikinasta tulee kolme leipää.

– 1 l appelsiinimehua

– 2 pkt hiivaa

– 1 rkl suolaa

– 3 dl maltaita (esim. Tuoppi)

– 3 dl vehnäleseitä

– 3 dl ruisjauhoja

– 11-13 dl vehnäjauhoja

– 3 dl siirappia

Kohotus 1,5 tuntia vuoissa. Paisto  175- asteisessa uunissa ensin tunti ja voitele leivät siirappivedellä ja paista vielä puoli tuntia.

 

Kannattaa kokeilla!

 

Aurinkoista tulevaa heinäkuun ensimmäistä viikkoa kaikille!

Nyt on sitten juhannus

Ja vettä sataa kaatamalla. Aurinkoisia päiviä on kuitenkin ollut niin paljon ettei tämä vesisade minua haittaa. Taivaalta tuleva vesi on tervetullut, nurmikko, kukat ja kasvimaa kiittää!

 

Täällä kanssani asuva aviomies on koko kevään ja alkukesän kerännyt puita ja risuja juhannuskokkoa varten. Häntä nyt kyllä harmittaa että se kokko ei sytykään. Nyt vaan odotellaan ihmettä.

 

Meillä on mökkiläisten kokoontuminen tänään klo 16 yhden naapurimökin terassilla. Päätin leipoa sinne tutun, perinteisen kakun. Osaan kyllä reseptin melkein ulkoa mutta otin kuitenkin keittokirjan esille. Leipuri ryhtyi työhönsä innolla sekoittamaan tarvittavia ainesosia. Jossain vaiheessa huomasin että olinkin sekoittanut jauhoja ja mausteita kahdesta eri reseptistä. APUA! Eli nyt uunissa on ihan uusi kakku jossa on aineita Vanhanajan mausteiseen piimäkakkuun ja Maustekakkuun. Hyvin se näyttää kohoavan. Maku on sitten uusi yllätys!!!

 

Tässä aineet joista kakun leivoin:

– 3 dl piimää

– 2 dl sokeria

– 2 tl inkivääriä

– 2 tl kanelia

– 1 tl kardemummaa

– 1/ 2 tl maustepippuria

– 1 1/2 tl soodaa

– 5 dl vehnäjauhoja

– 1 dl sulatettua voita

 

Nauti uusia perunoita ja voita, makkaraa ja mansikoita. Tee saunaan tuore vasta, varpaat veteen kasta. Ihastele poutapilviä, siristele auringossa silmiä. Muista paljon lekotella, laiturilla elämää hekotella. Mieti kivoja juttuja, tapaa ystäviä ja tuttuja. Älä murehdi ötököitä, vietä iloista juhannusta!