Kaikki tiet vievät Roomaan

Elämässä on aina iloa ja surua. Kuluneen kuukauden aikana olen kokenut isosti molempia.

Suuri ilo oli ensin. Vietimme kaksi viikkoa ikuisessa Roomassa. Kaksi edellistä kertaa olimme turisteina siellä. Nyt meillä oli suuri ilo viettää ja kokea siellä  vauvaperheen arkea.

Matkan kohokohta oli lapsenlapsemme ristiäiset. Niitä vietettiin Saksan evankelis-luterilaisessa kirkossa Roomassa, osoitteessa Via Toscana 7. Kirkko oli pieni ja niin kaunis. Kirkollinen toimitus oli kaksikielinen, saksaksi ja englanniksi. Minulla oli kunniatehtävä, sain lukea siellä isovanhempien rukouksen. Niin kaunis ja herkkä tilaisuus, kunniavieras jaksoi hienosti ja sai kauniin nimen. Tilaisuuden jälkeen saimme nauttia Proseccoa kirkon kauniissa puutarhassa.

Asuimme Monteverdessä ihan Trasteverden vieressä. Alkuperäisen Rooman sanotaan löytyvän Trasteveren kujilta. Alue oli tosi rauhallinen asuinalue, täynnä upeita vanhoja taloja. Sieltä oli vain kahden kilometrin matka Rooman historialliseen keskustaan. Kahden viikon aikana kävelimme paljon. Parhaana päivänä kilometrejä kertyi 17 km. Keskimäärin joka päivä 10 km. Kilometrejä kertyi huomaamatta. Oli vaan niin kiva kävellä katuja, puistoja, piazzoja, nähtävyyksiä ja aistia joka askeleella kaikkea ikivanhaa ja kaunista.

Joka päivälle oli joku ohjelma tai  kohde missä kävimme aamupäivällä. Roomassa oli pohjoisen mummulle suorastaan helle. Joka päivä asteita oli yli +30, enimmillään + 35.  Siellä on suositus ettei vauvoja ulkoiluteta helteellä klo 11 – 17 välisenä aikana. Vaikka valitsimme aina tien varjoisamman puolen, silti oli koko ajan kuuma. Onneksi janoinen voi täyttää vesipullon Rooman 2.000:ssa vesipostissa. Ihan huippu juttu! Koskaan ennen en ole juonut niin paljon vettä kuin siellä join, aina janotti.

Muutaman mielenkiintoisen kohteen mainitsen nyt, myöhemmin lisää. Aiemmin emme olleet käyneet Suomen Rooman-Instituutissa Villa Lantessa sisällä.  Nyt siellä kävimme isolla joukolla. Piazzale Giuseppe Caribaldin näköalapaikan kupeessa sijaitseva Villa Lante aloitti toimintansa 1954 upeassa renessanssi huvilassa. Sen rakennutti paavin korkea-arvoinen virkamies. Näköala korkealta alas kaupunkiin on aivan huikea, yksi Rooman kauneimmista näköaloista. Ja se kuuluu Suomen valtiolle! Kannattaa käydä!

Kolmas kerta toden sanoo, vihdoinkin pääsimme sisälle myös Colosseumiin. Koska oli niin kuuma, päätimme ostaa vähän kalliimmat, jonon ohi liput. Se sijoitus kannatti, ei tarvinnut jonottaa paria tuntia. Olihan se vaikuttava kokemus, ihan mieletön historiallinen nähtävyys.

Roomassa on kirkkoja lähes neljäsataa, kävimme useammassa. Niistä voin joskus kirjoittaa omat jutut.

Autoilimme yhtenä päivänä vuoristoon. Kävimme monessa viehättävässä pikkukylässä. Vierailimme yhdellä ihanalla viinitilalla, Tenuta di Pietra Ponziassa.  Siellä meille tarjoiltiin kolmen ruokalajin privaatti lounas viineineen. Oli todella herkullinen! Toisena päivänä autoilimme pitkin rannikkoa.

Elokuu on italialaisten lomakuukausi. Lähes jokainen roomalainen halua pois kuuden miljoonan asukkaan suurkaupungista. Se tarkoittaa että monet pienet kaupat ja osa ravintoloista on osan kuukautta kiinni. Silti söimme herkullisia lounaita ja illallisia toinen toistaan ihanimmissa ravintoloissa. Italia on niin lapsiystävällinen maa. Pieni vauva vaunuineen otettiin joka paikassa vastaan kunniavieraana.

Matkan jälkeen oli surun vuoro, läheisen pois nukkuminen. Hautajaiset edessä, suru on suuri.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.