Onnenpäivä

Ihan jokainen meistä etelästä pohjoiseen on saanut nauttia pitkään oikeasta intiaanikesästä. Kivahan se on että aurinko paistaa aina ja on lämmintä.

Helteeseen vedoten olen lykännyt marjametsään menoa. Marjojen poimiminen on minulle rakas harrastus. Tänä kesänä olen käynyt tähän mennessä ainoastaan kerran mustikka tilannetta kartoittamassa. Silloin ne oli tosi pieniä ja niitä oli tosi vähän tässä mökin lähimetsässä.

Uutisissa on kerrottu että mustikkasato jää puolet pienemmäksi kuin viime vuonna. Se onkin tosi huono uutinen.

Tänä aamuna päätin mennä lakkasuolle katsomaan mikä tilanne on sillä rintamalla. Lähdin matkaan polkupyörällä. Matka on lyhyt vain noin 500 m. Se on mökin lähin pieni suo. Ei siellä kukaan muu käy kuin minä. Kaikki muut menevät autoillaan isoille soille isomman saaliin perään. Sopii minulle!

Paikallisessa lehdessä luki: Hilla, lakka, suomuurain Rubus chamaemorus Kainuussakin vähentynyt, mutta edelleen yleinen soiden ruohokasvi. Sato vaihtelee suuresti. Erittäin maukas. Kauppamarja.

Oletus oli että ei noita kauppamarjoja ole kun on niin pitkä kuiva kausi takana. Yllätys olikin suuri, olihan niitä. Tänään minulla varmaan oli optimi ajoitus, sain poimia kuivia marjoja. Huomisesta alkaen tänne on luvassa sadetta ja voimakkaita ukkoskuuroja.

Oli siellä suolla muuten isoja mustikoitakin mutta minä keskityin nyt keltaisen kullan poimintaan. Olin ihan hurmoksessa. Minua ei edes haitannut + 30 asteen kuumuus eikä tuhannet nälkäiset paarmat.

Saaliiksi sain viisi litraa isoja ja mehukkaita lakkoja. Minä poimin aina vain kypsiä marjoja. Suolle jäi isoja raakileita joten pääsen sinne vielä toisenkin kerran.

Tänään oli onnenpäivä!

Poimitko sinä hilloja vai lakkoja?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.